TIETOA ILMALÄMPÖPUMPPUISTA

OPAS ILMALÄMPÖPUMPUN VALINTAAN

Tutustu tietopakettiimme tällä sivustolla ilmalämpöpumpuista ennen hankintaa ja asennusta.
Foorumit saattavat jättää jotain kertomatta.

Pyrimme antamaan vastauksia yleisimmin esitettyihin kysymyksiin (FAQ - Frequently Asked Questions).

Ilma-ilmalämpöpumpussa lämpö otetaan ulkoilmasta ja luovutetaan tavallisesti suoraan huoneilmaan. Ilmalämpöpumpun sisäyksikön sijoittamisessa on tärkeää, että lämmin ilma pääsee hyvin eri puolille asuntoa. Ilma-ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös asunnon jäähdyttämiseen/viilentämiseen.
 

COP vaihtui SCOPiksi

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) on lämmityskauden lämpökerroin. SCOP lasketaan erikseen kullekin määrätylle lämmityskaudelle (neljä eri ulkolämpötilaa), koska sovellettavat lämpötilavälit, perusmitoituslämpötilat ja mitoituskuormat ovat lämmityskausikohtaisia. Eurooppa on lisäksi jaettu kolmeen eri ilmastovyöhykkeeseen, Etelä-Euroopan lämpimän alueen laskenta perustuu Ateenan, Keski-Euroopan alueen Strasbourgin ja Pohjois-Euroopan kylmän alueen laskenta Helsingin ilmasto-olosuhteisiin.

Vuoden 2013 alusta astui voimaan uusi 0 – 12 kW:n kokoisia ilmalämpöpumppuja koskeva EU-direktiiviin perustuva asetus. Sen mukaisesti kaikkien uusien ilmalämpöpumppujen tulee täyttää uusi SCOP-arvo, mikä kuvaa vuosihyötysuhdetta. Toisin kuin tiettyyn lämpötilaan sidottu (+7C) hetkellinen hyötysuhde COP, huomioi SCOP koko vuoden keskimääräiset lämpötilat. Asetuksessa on määritelty kolme erilaista lämpötilavyöhykettä, joista keskimääräisen lämpötilavyöhykkeen mukaisesti mitatut luvut on valmistajien ilmoitettava.

Vuoden alusta voimaan tulleet vähimmäisvaatimukset kiristyvät 1.1.2014, jolloin ilmalämpöpumpuilta vaaditaan vähintään 3,80 SCOP-arvoa keskimääräisessä lämpötilavyöhykkeessä.

HYÖTYSUHDE (COP)

Nykyisin ilmalämpöpumppujen ilmoitettu suorituskerroin (COP, Coefficient Of Performance) lämmityskäytössä on jopa yli viiden (COP > 5), kun ulkolämpötila on +7 °C. Tällöin yhdellä kilowattitunnilla sähköä, saadaan siirrettyä yli viisi kilowattituntia lämpöä. Ulkoilman kylmetessä suorituskerroin ja pumpun lämmönsiirtokyky heikkenevät. Kehittyneimmät pumput tuottavat vielä liki -20 °C pakkasella lämpöä lähes kahden suorituskertoimella (COP ≈ 2).

Mikäli lämmityskäytössä tavoitellaan energiansäästöä ilmalämpöpumpun lämmitysteho määrästä riippumatta, on se energiatehokasta vasta suotuisalla COP -kertoimella. Toisaalta pelkkä korkea COP ei lämmitä, eikä korkea lämmitysteho ole välttämättä energiatehokasta. Yleensä ilmalämpöpumpun hyötysuhde koneen käydessä osateholla on merkittävästi suurempi, kuin jos kone joutuisi käymään koko tehollaan. Siten lämpöpumppujen teholuokkia tarkasteltaessa on huomioitava lämmitysteho (kW), jäähdytysteho (kW), COP, ottoteho (kW), EER sekä energiatehokkuus osa- ja täysteholla.

 

Suomen lämpöpumppuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen vinkit

COP:tä turha ylikorostaa

COP on noussut lämpöpumppujen markkinoinnissa näkyvään asemaan hieman samalla tavalla kuin megapikselit digikameroissa vuosituhannen alussa. Maallikko laittaa laitteet mielessään paremmuusjärjestykseen helposti hahmotettavan luvun perusteella, koska ei osaa vertailla niiden muita teknisiä ominaisuuksia. COP on kuitenkin vain yksi laitetta kuvaava suure. Tähtitieteellisestä teoreettisesta COP:stä ei ole juuri iloa, jos laite reistailee tosielämässä yhtenään.

Jussi Hirvonen suosittelee antamaan COP:tä enemmän painoarvoa toteutuneille näytöille laitteen toiminnasta ja laitetoimittajan ammattitaidolle.

– Varmistaisin ensimmäiseksi, että lämpöpumppu on suunniteltu pohjoismaisiin oloihin ja että sillä on täältä referenssejä. Kysyisin ilmalämpöpumpun COP:tä –15 tai –20 asteessa. Myyjä joko pystyy vastaamaan tähän tai ei, mistä selviää, onko laitteesta kokemuksia olosuhteissamme.

 

Myyjä tärkeä siinä missä laite

– Seuraavaksi katsoisin laitteen myyvän ja asentavan yrityksen taustoja. Onko se asentanut laitteita pitkään, ovatko firman asiat kunnossa, onko takuuasioita mietitty sekä onko huoltoa ja varaosia saatavissa.

Hirvonen kannustaa vaatimaan lämpöpumpputoimittajilta perusteellisia tarjouksia. Näin saa tärkeää tietoa lämpöpumppuvaihtoehdoista – ja myös kauppiaasta.

– Kun kuluttaja on ostovaiheessa iskussa, hän pyytää tarjouksen, jossa on laskettu, paljonko pumpulla säästää ja mitä se maksaa. Laskelman voi pyytää eri lämpöpumpputyypeille ilmalämpöpumpusta maalämpöön. Toimijat, jotka ovat vakavissaan asiakkaan asialla, tekevät perusteellista työtä ja laskevat vaihtoehdot.

Lähde: Suomen lämpöpumppuyhdistys ry

Lue lisää Suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivuilta

 

VALINTA: Kumpi on tärkeämpää ilmalämpöpumpussa; lämmitys vai jäähdytys / viilennys?

Nyrkkisääntönä lasketaan, että 1 kW riittää n. 30 m² lämmitykseen ja n. 20 m² jäähdytykseen / viilennykseen ilmalämpöpumpulla.

Oikean tehoista ilmalämpöpumppua valittaessa on huomioitava talon koko ja energialuokka - elikkä kuinka hyvin lämpö pysyy talon sisällä (eristys, ilmanvaihto, ikkunat, ym). Ilmalämpöpumpun jäähdytystehoa laskettaessa on huomioitava talon kokonaislämpökuorma, johon vaikuttavat mm. ikkunoiden suunta ja pinta-ala, kattorakenne, sauna, kodinkoneet, valaistus ja asukkaiden lukumäärä.

Lämmityskäytössä 100 m² omakotitaloon riittää 3,5 kW lämmitysteho ilmalämpöpumpulla. Mikäli kuitenkin kesällä on suuri jäähdytys/viilennystarve, suosittelemme tehokkaampaa ilmalämpöpumppua. Lämmityskäytössä ilmalämpöpumpun invertteri-malli on parempi vaihtoehto ja jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumpun ON/OFF-malli on edullinen ja hyvä valinta.

 

LÄMMITYS LÄMPÖPUMPULLA

Lämpöä lämmitykseen voidaan siis ottaa suoraan ulkoilmasta. Se on kannattavaa monestakin syystä. Tärkein syy on se, että oikein asennettu, mitoitettu ja käytetty ulkoilmalämpöpumppu alentaa lämmityskustannuksia noin 30 - 40 %.

Ilma-ilmalämpöpumppu sopii päälämmitysjärjestelmän lisälaitteeksi, sillä sen avulla ei pystytä Suomessa kattamaan talven kylmimmän kauden lämmitystehontarvetta. Ilma-ilmalämpöpumpun käyttö on järkevintä suoran sähkölämmityksen rinnalla, jolloin sähköä säästyy keväällä ja syksyllä.

Maantieteellisesti tarkastellen lämpöpumpusta saa parhaan hyödyn eteläisen Suomen sisäosissa. Ulkoilmalämpöpumpun suorituskyky on verrannollinen ulkoilman lämpötilaan. Kun ulkoilman lämpötila laskee alle –20 ° C, on ilmalämpöpumpun suorituskyky huono.

Vain poistoilmalämpöpumppu on säästä riippumaton, sillä se ottaa lämpöä talteen sisäilmasta.

 

JÄÄHDYTYS/VIILENNYS LÄMPÖPUMPULLA

HANKI MUKAVUUTTA JA SYVIÄ UNIA KESÄHELTEISIIN ILMALÄMPÖPUMPUN AVULLA

Useimmilla ilma-ilmalämpöpumpuilla voidaan jäähdytys/viilennystoiminnan ansiosta parantaa sisäilmaolosuhteita kesäisin, sillä sitä voidaan käyttää tehokkaasti jäähdytykseen/viilennykseen. Maailmalla jäähdytykseen /viilennykseen käytetään miljoonia lämpöpumppuja.
Jäähdytystä/viilennystä varten lämpöpumpun koneisto käännetään toimimaan toiseen suuntaan, jolloin sisäyksikkö jäähdyttää/viilentää sisäilmaa ja ulkoyksikkö poistaa lämmön ulos.

Jos jäähdytät/viilennät ilmalämpöpumpulla, tee se järkevästi

Ei kuitenkaan pidä jäähdyttää/viilentää liikaa. Jos talon sisäpinnat jäähtyvät/viilentyvät liikaa, kosteus tiivistyy lämpimästä ulkoilmasta seinien tai lattian pinnalle, mistä voi seurata kosteusongelmia. Myös terveys saattaa kärsiä liiallisesta jäähdytyksestä. Sisälämpötilan laskeminen kesähelteillä alle 23–24 asteen voi aiheuttaa vilustumisen, mutta jo muutaman asteen jäähdytys/viilennys parantaa asumismukavuutta merkittävästi.
On hyvä muistaa, että jäähdytys/viilennys kuluttaa sähköä. Sähkönkulutuksen seuraamiseksi lämpöpumpulle voidaan asentaa oma sähkömittari. Järkevästi käyttäen 150 neliön talossa jäähdytykseen/viilennykseen kuluu vuodessa noin 200–300 kilowattituntia.

Ilmalämpöpumpun sijoittelu

Ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön sijoittelu on suunniteltava asiantuntijan kanssa. Samoin kaikki asennukset on syytä teettää sertifioidulla asentajalla. Ilmalämpöpumpun yksiköt on sijoitettava mahdollisimman lähelle toisiaan. Ilmalämpöpumpun kylmäaineputket on eristettävä ja koteloitava hyvin.